Uskonnot ovat ulkoapäin ohjautuvia ja perustuvat kontrolliin
Sanotaan, että on muutamia aiheita jotka herättävät ihmisissä voimakkaita tunteita - kuten uskonto ja politiikka. Aluksi siis disclaimer: nämä ovat omia näkemyksiäni. En edelleenkään väitä, että minun totuuteni tulisi olla myös sinun totuutesi. Olen kasvanut perheessä, jossa uskonto on ollut läsnä. Ei onneksi yhtä tiukasti kuin ehkä jollakulla toisella, mutta uskontoon liittyviä tapoja pyrittiin seuraamaan. Muistan istuneeni kuuntelemassa 'Jumalan sanaa' alle 10-vuotiaana ja miettineeni, että uskovatko nämä ihmiset oikeasti siihen mitä heille kerrotaan. Miksi he kaikki menevät tähän mukaan? Eivätkö he mieti itse? Erosin kirkosta aikuisiällä. Enpä siellä juuri käynyt edes teini-iässä. Tuntui tekopyhältä olla kirkon jäsen ulkoisista syistä, kuten vaikkapa mahdollisen naimisiinmenon takia. Taustani takia kuitenkin olen saanut sysäyksen tarkastella uskonasioita pintaa syvemmältä. Myös lapsena kokemani isäni menetys sai minut pohtimaan näitä asioita aiemmin kuin ikätoverini. En ol